perjantai 29. toukokuuta 2020

Lehtevä raparperipiirakka





Uusimmassa Maku-lehdessä (4/2020) oli helppo raparperipiirakan ohje, jonka sanottiin muistuttavan portugalilaista pastél de nata -leivosta. Jos yksi lempileivonnaiseni nimi on mainittu, on sitä pakko lähteä testaamaan. Tähän piirakkaan ei tarvitse kuin yhden kulhon, jota käytetään täytteen sekoittamista varten. Taikina on valmis voitaikina pakastealtaasta. 




Tämä piiras oli kuin yksi isokokoinen pastél de nata raparperilla höystettynä. Varsinkin tuoreena maku oli tosi hyvä. Tulipa mieleeni, että reseptiä voisi ihan oikeasti soveltaa pastél de nata -leivoksiin laittamalla pikkuleivosten pohjalle ensin raparperia ja päälle tuttu vaniljatäyte. Itse asiassa toissakesänä törmäsin Englannissa leipomoketjuun, joka oli erikoistunut näiden leivosten tuunaukseen ja valikoimista löytyi jo esim. nutellan makuisia! (Tietysti testasin ja hyväksi havaitsin :) Tämän piirakan myötä tuli raparperikausi virallisesti avattua!





1 (500 g) esikaulittu ja laskostettu voitaikinalevy
500 g raparperin varsia

Täyte:

1 ps (100 g) paistonkestävää vaniljakreemijauhetta
2 rkl sokeria
1 vaniljatanko
2 dl maitoa
2 dl kuohukermaa

voiteluun muna
koristeluun tomusokeria

Ota voitaikinalevy hyvissä ajoin sulamaan huoneenlämpöön. Kauli levystä puolta ohuempi, n. 30cm x 40cm -kokoinen suorakulmio. Voitele levyn reunat parin sentin paksuudelta ja taita sisään päin. Valmista vaniljakreemijauhe sekoittamalla yhteen jauhe, sokeri, vaniljatangon siemenet, maito ja kuohukerma. Kuori raparperin varret kevyesti ja leikkaa varsia pienemmiksi niin, että ne ovat suurinpiirtein taikinalevyn mittaiset. Levitä vaniljakreemi pohjalle ja paina raparperin varret päälle. Voit halutessasi vielä voidella reunat munalla. Paista 200 asteessa noin 30 minuuttia. Anna jäähtyä ja siivilöi lopuksi tomusokeria koristeeksi.





maanantai 25. toukokuuta 2020

Vehnäinen hapanjuurileipä





Sain joululahjaksi toivomani Eliisa Kuuselan kirjan Leipävallankumous. Juurileipähullu olen ollut jo reilun vuoden, kun valmistin ensimmäiset omat hapanjuureni 2018 syksyllä, mutta tästä kirjasta olin haaveillut jo pitkään, sillä tiesin sen vievän leipäni uudelle tasolle!

Tyttäremme syntyi viime vuoden syyskuussa ja juurileipäkokeiluni jäivät hetkeksi tauolle. Jouduimme jopa ensi kertaa noin vuoteen ostamaan kaupasta leipää, kun en ehtinyt leipomaan :O Sattui vielä sellainenkin onnettomuus, että syksyllä ruokin kahta juurtani vähän miten sattuu ja toinen juuristani ei enää lähtenyt toimimaan elvytysyrityksistä huolimatta. Onneksi toinen oli sitkeä ja onnistuin pelastamaan sen. Sen harteilla painaa nyt meidän perheen juurileivontavastuu.





Kuten sanottua, juurileipiä olen leiponut jo aika kauan. Silti koko ajan on ollut vallalla jonkinlainen ymmärtämättömyys itse prosessista. Eliisa Kuusela aloittaa ihan alusta ja vastaa kirjassaan kaikkiin kysymyksiin. Aiemmin muunsin grammamitatkin desilitroiksi, mutta nyt olen ostanut keittiövaa'an, jotta saisin tarkat mitat ainesosille. Kannatti.

Vappuna sitten leivoin ensimmäiset leipäni tästä kirjasta ja pakko sanoa, että olivat elämäni parhaat! Ja kuinka helposti se kävikään - seuraa vain kirjan ohjeita! Tuntuu, että hapanjuurenikin virkistyi ihan uudenlaiseen lentoon. Suosittelen ehdottomasti hankkimaan tämän kirjan, jos haluaa aloittaa juurileivonnan. Tuskin maltan odottaa seuraavaa reseptikokeiluani kirjasta!





2 kpl


24h ennen leipomista:

10 g emojuurta
25 g haaleaa vettä
25 g vehnäjauhoja

Sekoita ainekset ja anna kypsyä 12h.

4-10h ennen leipomista:

60 g juurta
100 g haaleaa vettä
100 g vehnäjauhoja

Sekoita ainekset ja anna kypsyä yön tai päivän yli.

Valmista juurta on nyt 260 g. Ota siitä 60 g virkeää juurta emojuureksi ja laita se jääkaappiin. Loppu 200 g käytetään taikinaan:


200 g (vehnä)juurta
700 g haaleaa vettä
1000 g puolikarkeita vehnäjauhoja (alkuperäisen reseptin mukaan 50 g täysjyvävehnäjauhoja ja 950 g vehnäjauhoja, mutta nyt oli pakko oikaista, koska ruokakotiinkuljetukseen saa vain perusaineksia)
20 g suolaa

Sekoita ainekset suolaa lukuunottamatta ja vaivaa koneella n. 10-15 minuuttia. Anna taikinan tekeytyä kulhossaan noin tunnin ajan (=autolyysi) ja lisää sitten suola. Vaivaa vielä noin 8 minuuttia tai kunnes taikina on kimmoisaa. Kippaa taikina öljyttyyn laatikkoon tai kulhoon ja taittele taikinaa neljän tunnin ajan, kohotuksen alkuvaiheessa ainakin kolme kertaa. Jaa taikina sitten kahteen osaan ja muotoile leivät. Laita leivät kohotuskoreihin ja kohota leipiä ensin huoneenlämmössä sen aikaa, kunnes ne alkavat kohoamaan. Siirrä sitten kylmäkohotukseen jääkaappiin tai viileällä ilmalla parvekkeelle. Paista leivät vuorokauden tai parin kuluttua (itse paistoin yhden vuorokauden kuluttua). Kuumenna uuni 250 asteeseen ja laita uuniin sisälle uunipelti (tai pizzakivi). Kippaa leivät leivinpaperille vasta, kun uuni on valmis ja tee leipiin viillot sahalaitaisella veitsellä tai partaterällä. Vedä leivät varovasti leivinpaperilla pellille ja laita uunin pohjalle esim. desilitramitta täynnä vettä. Sulje luukku ja alenna lämpöä 220 asteeseen noin 20 minuutin kuluttua. Paista sitten vielä noin 20 minuuttia, kunnes leivät ovat kauniin ruskeita. Anna jäähtyä, leikkaa ja nauti!


VINKKI! Aivan uunituoreesta leivästä voi tehdä myös makoisaa portugalilaista herkkua, tibornaa! Kaada leipäpalan päälle runsaasti hyvää oliiviöljyä ja ripottele vielä pintaan sokeria. Nam! :P



perjantai 15. toukokuuta 2020

Masariinitorttu





Äitienpäiväksi nro 2 valitsin leivottavaksi Leivotaan-lehdestä (3/2020) tämän gluteenittoman, sitruunaisen masariinitortun edellisen sunnuntain suklaakakun vastapainoksi. Näin aikuisiällä olen alkanut tykkäämään manteleista massan tai jauhon tai miksei liköörinkin muodossa. Leivonnaisista mantelimassa tekee aina ihanan kosteita ja täyteläisiä.




Tämä kakku oli merkitty lehteen tunnisteella helppo. Nopeasti ja helposti se valmistuikin. Lopputulos on tosi kevyt eikä tätä kakkua syödessä tule millään ähky olo. En aina tykkää gluteenittomien kakkujen koostumuksesta ja suutuntumasta, mutta mantelimassan ansiosta tämä kakku tuntuu ihan "normaalilta" kakulta :P Ehkäpä yksi parhaimmista gluteenittomista kakuista, joita olen testannut.




Pohja:

275 g mantelimassaa
1 tl kardemummaa
125 g huoneenlämpöistä voita
3 munaa
1 sitruuna
4 rkl mantelijauhetta
1/2 dl mantelirouhetta
1 maustemitta suolaa

Kuorrute:

250 g mascarponejuustoa
1 1/2 dl ranskankermaa
1/2 dl tomusokeria
1/4 dl sitruunamehua

passionhedelmiä ja mantelirouhetta koristeluun

Raasta mantelimassa kulhoon ja vaahdota se voin ja kardemumman kanssa. (Vinkki: jääkaappikylmää mantelimassaa on helpompi raastaa!) Lisää munat yksitellen vatkaten. Raasta sitruunan kuori ja sekoita kuivat aineet keskenään. Yhdistä taikinaksi ja kippaa leivinpaperoidun irtopohjavuoan (halkaisija n. 22 cm) pohjalle. Paista 175 asteessa 30 minuuttia. Anna jäähtyä.

Mittaa kaikki kuorrutuksen ainekset kulhoon ja vatkaa. Levitä kuorrute jäähtyneelle kakulle ja tiputtele passionhedelmien siemeniä ja mantelirouhetta pinnalle.



torstai 14. toukokuuta 2020

Appelsiini-suklaajuustokakku mehevällä suklaakakkupohjalla





Toukokuun kahtena ensimmäisenä sunnuntaina meillä vietettiin äitienpäiviä. Portugalin ja Suomen äitienpäivät ovat nimittäin eri viikoilla :P Mutta sehän sopii, sillä sainpahan leipoa kaksi eri kakkua! Nämä olivatkin elämäni ensimmäiset äitienpäiväni, vaikka tokihan äitienpäivä on joka päivä <3




Mieleni teki jotakin Fazerinan makuista kakkua ja visioin tekeväni suklaakakkupohjan sekä moussetäytteen muodostaman kerroskakun. Kaikki meni hyvin siihen saakka, kunnes paistoin kakkupohjan. Valitsin testattavaksi Suklaapossun mielettömän mehevän suklaakakkupohjan. Paistoin kakkua annetun ajan ja testasin vielä tikullakin, että oli kypsä. Vaan kuinkas sitten kävikään - leikatessa pohja paljastui jostain kumman syystä kuitenkin keskeltä raa'aksi ja jouduin hylkäämään kerroskakkuhaaveeni. Päätin sitten laittaa vain kakkupohjan alle ja moussetäytteen päälle. Toimi kyllä hyvin niinkin!

Koristelua varten sulatin suklaata, kippasin sen muovipussiin ja leikkasin kulman auki, ja tein kakun päällä isoja ympyröitä. Nappasin tekniikan jostain instagramin leivontavideosta :P

Kakku oli tosi makoisa ja maistui ihan Fazerinalta. Kakkupohja oli nimensä mukaisesti mehevä ja maku tuntui itse asiassa vain parantuvan seuraavina päivinä.




Pohja:

50 g tummaa suklaata sulatettuna
125 g voita
1 dl rypsiöljyä
2 dl vettä
1 1/2 dl ranskankermaa
3 munaa
1 1/2 dl sokeria
1 1/2 dl fariinisokeria
4 3/4 dl vehnäjauhoja
1 dl kaakaojauhetta
1 1/2 tl leivinjauhetta
1 tl soodaa
1/2 tl suolaa
1 rkl vaniljasokeria

Sulata voi ja suklaa mikrossa tai liedellä kattilassa. Sekoita joukkoon öljy, vesi, ranskankerma, sokerit sekä munat yksitellen. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet ja sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi. Kaada taikina irtopohjavuokaan (halkaisija 22cm), jossa on leivinpaperi pohjalla. Paista 170 asteessa noin 1 tunnin ajan. Kokeile kypsyys tikulla. Anna pohjan jäähtyä.




Täyte:

250 g maustamatonta tuorejuustoa
1 appelsiinin kuori
200 g tummaa suklaata
2 dl vispikermaa
3 liivatelehteä
3 rkl appelsiinimehua

koristeluun sulatettua suklaata ja kultaisia palloja

Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Notkista tuorejuusto kulhossa ja raasta joukkoon appelsiinin kuori. Purista myös mehu valmiiksi myöhempää käyttöä varten. Sulata suklaa vesihauteessa ja anna jäähtyä sillä aikaa, kun vatkaat kerman vaahdoksi. Kuumenna appelsiinimehu kattilassa ja sulata liivatelehdet mehuun. Sekoita sula suklaa sekä liivateseos tuorejuustoseokseen. Kääntele lopuksi kermavaahto joukkoon ja kippaa täyte jäähtyneen kakkupohjan päälle. Jos pohja on epätasainen päältä, leikkaa veitsellä "hattu" pois ja kaada täyte vasta tasoitetulle pohjalle. Kakun rippeet voi käyttää myöhemmin esim. jälkiruokana (itse tein näin: murennettuja kakkupaloja + vaniljakastiketta + mansikoita :). Anna kakun jähmettyä mielellään yön yli ja koristele haluamallasi tavalla suklaakoristein.




Tarkkasilmäinen huomaa, että pieni käpälä ehti käymään kakussa ennen valokuvaa..

torstai 7. toukokuuta 2020

Korvapuusti-juustokakku





Minulla on tapana leipoa yleensä viikonlopuksi jokin herkku ihan vain viikonloppua juhlistamaan :P Kovin terveellistä se ei kai ole, mutta tuo ainakin iloa kahvipöytään! Vähän aikaa sitten postiluukusta tipahti Leivotaan-lehden 10-vuotisjuhlanumero (3/2020), jossa olikin juhlan kunniaksi 100 sivua herkkuja. Sivuilta valikoitui testattavaksi tämäkin kakku. Olen muuten ollut lehden tilaaja aivan ensimmäisestä numerosta alkaen!

Tämä kakku on helppo juustokakku, joka valmistuu ilman sähkövempaimia uunissa. Maut ovat peräisin korvapuustista eli kanelia ja kardemummaa. Tuorejuustotäytteen koostumuksesta pitää oikein erikseen mainita, että vehnäjauhojen ja kermaviilin ansiosta (?) se oli riittävän napakka, mutta kuitenkin pehmeä.

Kakku oli todella herkullinen ja selkeästi maistui pulla. Tästä tuli yksi suosikkikakkujani, jota voi helposti leipoa kiireessäkin. Kannattaa kokeilla!






Pohja:

175 g keksejä, esim. Digestive (käytin kaapista Marie-keksit)
50 g huoneenlämpöistä voita
2 rkl kanelia

Tuorejuustotäyte:

400 g maustamatonta tuorejuustoa (käytän juustokakuissa aina Philadelphiaa)
1 dl kermaviiliä
2 dl sokeria
4 munaa
3/4 dl vehnäjauhoja
1 tl vaniljasokeria
2 tl kardemummaa

Tuorejuustokuorrute:

30 g huoneenlämpöistä voita
2 1/2 dl tomusokeria
50 g maustamatonta tuorejuustoa
1 rkl kuohukermaa
2 tl kanelia




Aloita valmistamalla pohja: Murskaa keksit ja sekoita kanelin ja voin kanssa tasaiseksi. Painele esimerkiksi desilitramitalla tiiviisti leivinpaperoidun vuoan pohjalle. Laita kylmään odottamaan täytteen valmistumista.

Sekoita tuorejuusto, kermaviili, sokeri ja munat pallovispilällä yhdessä kulhossa. Yhdistä toisessa kulhossa vehnäjauhot, vaniljasokeri ja kardemumma. Lisää jauhoseos juustoseokseen ja sekoita tasaiseksi. Kaada tuorejuustotäyte keksipohjan päälle ja paista 175 asteessa 1 tunti. Sammuta sitten uunin lämpö ja anna kakun olla vielä uunissa jälkilämmössä vartin ajan. Jäähdytä kakku huoneenlämmössä. Kun se on jäähtynyt, sekoita kuorrutteen ainekset yhteen sähkövatkaimella ja levitä kakun päälle. Anna vielä tekeytyä jääkaapissa ennen tarjoilua. Koristele halutessasi pinta esimerkiksi sokerihelmillä.