Pão com chouriço

Viime vappuna tein vappupiknikille täytettyä leipää, jossa yhdessä täytteenä oli chouriço-makkaraa. Leipä muistutti koemaistajien mielestä niin paljon portugalilaista pão com chouriço-leipää, että tein nyt yleisön pyynnöstä alkuperäisen pão com chouriço-leivän mallisia minileipiä. Taikina ja täyte ovat siis samoja, kuin täytetyssä leivässä, vain ulkonäkö on eri.

Täytyy sanoa, että täytetty leipä minikokoisena toimii jos mahdollista, vieläkin paremmin! Pienestä sämpylästä tulee uunissa tosi rapea makkaratäytteen ansiosta. Portugalilaisen koemaistajan mielestä nämä leivät olivat jopa parempia, kuin alkuperäiset Portugalissa! Voiko suurempaa kohteliaisuutta leipuri saada! ❤️

8 kpl

35 g hiivaa
4 dl vettä
15 g voita huoneenlämpöisenä tai n. 1/4 dl öljyä
1 tl suolaa
10-11 dl vehnäjauhoja

Täyte:

1/2 chouriço- tai linguiça-makkara
n. 30 g voita huoneenlämpöisenä
1 valkosipulinkynsi murskattuna
ripaus suolaa

Liuota hiiva veteen ja lisää rasva sekä suola. Lisää jauhoja vähän kerrallaan ja alusta taikina kimmoisaksi. Anna taikinan kohota 1-2 tuntia.

Kippaa kohonnut taikina leivinpöydälle ja jaa 8 osaan. Pyörittele palat palloiksi ja litistä ne. Levitä taikinalevylle ensin valkosipulivoita ja n. 5 makkaranpalaa.

Taittele taikinareunat täytteen päälle, käännä taikinanyytti taitoskohta pöytään päin ja pyörittele tasaiseksi. Muotoile pallosta hieman soikea. Laita valmiit leivät leivinpaperin päälle uunipellille ja anna kohota n. 30-45 minuuttia.

Tee kohonneisiin leipiin terävällä veitsellä vinoviillot ja paista 225 asteessa n. 20-25 minuuttia. Anna hieman jäähtyä ja nauti uunituoreina!

Karpalo-kauramuffinit

Kävin pari viikonloppua sitten ravintola Nokan järjestämillä lähiruokamarkkinoilla. Kiinnostavia tuotteita oli esittelyssä erilaisilta tiloilta ympäri Suomea. Juuristani johtuen hakeudun kaikissa ruokatapahtumissa aina erityisesti varsinais-suomalaisille kojuille. Näillä markkinoilla mukana oli halikkolainen (meille salolaisille Halikko on Halikko, vaikka Saloon liitettiinkin :P) ankkatila, jolta ostin elämäni ensimmäistä kertaa ankanmunia! Kasvattaja kehui isojen ankanmunien soveltuvan erityisen hyvin leivontaan, joten ei muuta kuin kokeilemaan!

Tämä resepti on muunnelma ohjeesta, jonka näin Netflixin Kitchen Stories -miniclipeistä. Kitchen Stories on täynnä noin parin minuutin clippejä erilaisia reseptejä. Ohjeet kertovat aina raaka-aineet, mutta eivät määriä. Näiden muffinien teossa oli siis pakko soveltaen kokeilla, mitkä määrät mitäkin ainesta voisi toimia.

Lopputulos oli hyvänmakuinen, mutta pikkuisen liian öljyinen. Vähensin allaolevaan reseptiin kookosöljyn määrän puoleen siitä määrästä, jota itse käytin. Muffinien täytteitä voi muunnella oman maun mukaan, tällä kertaa laitoin itse banaanin lisäksi karpaloita. Ankanmunat toimivat leivonnassa yhtä hyvin, kuin kananmunat eikä mausta kyllä huomannut yhtään, että munat olivatkin ankan eikä kanan. Nämä muffinit olivat tosi hyviä välipaloja, myös kylmänä. Ne olivat kuin pehmeitä välipalapatukoita.

16 kpl

1 (ankan)muna
1/2 dl agavesiirappia
1/2 tl kanelia
ripaus kardemummaa
1/2 tl suolaa
3 dl kookos-mantelimaitoa
4 dl kaurahiutaleita
2 rkl kookosöljyä sulatettuna
1 banaani muusattuna
1 1/2 dl cashew-pähkinöitä karkeaksi rouhittuna
2 dl karpaloita
15 tl sokeritonta maapähkinävoita

Riko muna kulhoon ja vatkaa rakenne rikki. Lisää listan ainekset maapähkinävoita lukuunottamatta yksitellen koko ajan sekoittaen. Asettele silikoniset tai paperiset muffinivuoat muffinipellin koloihin ja lusikoi teelusikallinen maapähkinävoita jokaisen vuoan pohjalle. Kaada sitten päälle taikinaa siten, että taikina ei ole aivan piri pinnassa. Paista muffineita 175 asteessa n. 30-35 minuuttia. Anna jäähtyä vuoissa ja poista vuoat vasta jäähtyneiden muffinien ympäriltä.

Plum Crisp

Ostin kaupasta tarjouksesta kilon luumuja ja oston taka-ajatuksena oli tietysti leipoa niistä jotakin. Nettiä selaillessa silmiin osui montakin omenahyveen kaltaista reseptiä, joissa siis omenat oli korvattu luumuilla. Idea kuulosti herkulliselta ja lopulta inspiroiduin tästä Eat healthy - Eat happy -blogin versiosta. Muokkasin reseptiä omaan makuuni sopivaksi ja tällainen siitä tuli:

n. 10-15 luumua
1/2 dl agavesiirappia
3 rkl maissitärkkelystä
1 tl kanelia

Päälle:

1 1/2 dl kaurahiutaleita (laitoin isoja, höyrytettyjä suoraan Vääksyn myllystä!)
1/2 dl tattarihiutaleita
1/2 dl mantelijauhoja
kourallinen cashew-pähkinöitä rouhittuna
1/2 dl agavesiirappia
1/2 tl kanelia
1/2 tl suolaa
4 rkl sulatettua kookosöljyä

Halkaise luumut, poista kivet ja levitä uunivuoan pohjalle. Luumuja ei tarvitse kuoria. Lisää päälle siirappi, maissitärkkelys ja kaneli ja sekoittele niin, että ainekset ovat sekoittuneet tasaisesti.

Sekoita kulhossa kaikki päällisen ainekset keskenään ja ripottele luumuseoksen päälle. Paista 175 asteessa n. 55 minuuttia. Anna jäähtyä hieman ja tarjoile haaleana esim. kookoskerman kera.

Valmiina uuniin!

Runsaan agavesiirapin ansiosta tämä "luumuhyve" on tosi makea. Ei taas uskoisi sokerittomaksi.. Pohjan maissitärkkelys ja luumujen mehu muodostavat uunissa melkein kiisselimäisen yhdistelmän, jonka kaveriksi rapea päällinen sopii täydellisesti. Söin tätä itse vaniljajauheella maustetun kookoskerman kanssa (kookosmaitopurkin yläosaan tiivistynyt valkoinen kermainen osa), mutta maistuisi tämä aivan sellaisenaankin. Seuraavaksi menee kokeiluun omenaversiona!

Durum-focaccia

Sain tilauksen heinäkuussa valmistaa focacciaa äitini syntymäpäiville. Tuolloin kokeilin yhtä uutta reseptiä, mutta en ollut lainkaan tyytyväinen lopputulokseen. Leipä oli liian ohut eikä yhtään ilmava. Taikina oli jopa sitkeää ja sitä ei ollut kiva syödä. Harmitti vietävästi. Asia piti siis korjata, sillä pieleen mennyt leivonnainen jää muuten kummittelemaan mieleeni vieden kapasiteettia tärkeämmiltä asioilta :P

Tämän reseptin löysin Wicked sweet kitchenilta. Otsikko jo lupasi focaccian olevan paitsi italialaista myös herkullista. Ohje tarjosi sekä kuivahiivalla että tuorehiivalla kohotettavat versiot, joista valitsin jälkimmäisen. Tykkään jostain syystä aina leipoa tuorehiivalla. Tämä focaccia sai nousta kahteen kertaan, sillä toinen kohotus tapahtuu vielä vuoassa ennen kuin se menee uuniin.

Tykkäsin täytteestä todella paljon. Valkosipuliöljy oli maukasta ja muita päällisen osasia voi varioida mielensä ja jääkaapin sisällön mukaan. Tämä focaccia oli tosi pehmeää ja täynnä kuplia. Se oli myös sopivan öljyinen ja suolainen. Erityisen hyvää focaccia oli tietysti uunituoreena, mutta pakastaakin sen voi, jos sulattaa leivän rauhassa huoneenlämmössä ja lämmittää sitten nopsaan uunissa ennen ruokailua. Ai niin, ja durum-jauho oli oma lisäykseni, sillä luin netistä, että durum antaa focaccialle sille ominaisen kellertävän värin.

1 leipä

3 1/2 dl lämmintä vettä
n. 3-4 dl vehnäjauhoja
3 dl durum-jauhoja
25 g tuorehiivaa
1 1/2 tl suolaa
1/2 dl oliiviöljyä
1 rkl hunajaa

Päälle:

1/2 punasipuli
oliiveja
minitomaatteja
rosmariinia
2 tl sormisuolaa
1 valkosipulin kynsi
1/2 dl oliiviöljyä

Liuota lämpimään veteen murennettu hiiva. Lisää suola, öljy ja hunaja sekä jauhot vähitellen. Vaivaa taikina tasaiseksi, pehmeäksi, mutta hieman tahmeaksi. Anna kohota liinan alla ainakin tunnin ajan.

Vuoraa korkeareunainen vuoka tai pelti (n. 20x30 cm) leivinpaperilla. Levitä päälle hieman oliiviöljyä. Kaada kohonnut taikina vuokaan ja painele jauhotetuin käsin pohjalle. Anna kohota vielä liinan alla n. 30 minuuttia.

Painele kohonneeseen taikinaan sormella koloja. Sekoita öljy ja puristettu valkosipulinkynsi keskenään ja voitele leipä valkosipuliöljyllä. Leikkaa punasipuli veneiksi ja levitä leivälle. Painele oliivit ja minitomaatit koloihin ja ripottele päälle rosmariinia ja sormisuolaa. Paista leipää 250 asteessa 10-15 minuutin ajan. Voitele halutessasi vielä kypsän leivän pinta oliiviöljyllä. Anna jäähtyä hieman ja leikkaa neliöiksi. Nauti heti!

Kylmäkohotettu perunalimppu

Tässä taas yksi leipäkokeilu. Kun kotona on leipä loppu, kaivan yleensä jonkin uuden reseptin leivottavaksi. Tämä ohje on Leivotaan-lehdestä (5/2016) ja leivän erikoisuutena on raaka perunaraaste. Leipä kylmäkohotetaan ja paistetaan vasta seuraavana päivänä. Tämä leipä kohosi niin kovasti yön aikana, että sain keräillä yli menneitä taikinanrippeitä ennen uunittamista. Muuten leipä onnistui hyvin ja oli tosi mehevä.

1 leipä

25 g hiivaa
3 dl kädenlämpöistä maitoa
1 tl suolaa
2 rkl öljyä
1/2 dl siirappia
100 g raakaa perunaraastetta
2 dl ruisjauhoja (laitoin grahamia)
5-6 dl vehnäjauhoja

koristeluun kurpitsansiemeniä

Illalla:

Murusta hiiva kulhoon ja liuota se maitoon. Lisää suola, öljy, siirappi, perunaraaste, ruis/grahamjauhot ja vehnäjauhot vähän kerrallaan. Sekoita kaikki ainekset joustavaksi taikinaksi ja vaivaa muutama minuutti. Anna taikinan nousta huoneenlämmössä liinan alla n. 30 minuuttia. Muotoile taikina limpuksi leivinpaperoituun n. 1,5 litran leipävuokaan. Peitä vuoka muovikelmulla ja laita vuoka jääkaappiin yöksi.

Aamulla:

Voitele limppu vedellä ja ripottele päälle siemeniä. Kuumenna uuni 230 asteeseen. Laske lämpö 200 asteeseen, kun laitat limpun uuniin. Paista limppua uunin alatasolla n. 40 minuuttia. Anna limpun  jäähtyä vuoassa.

Marjarahkahyydyke

Tämä resepti tuli omasta päästä sen jälkeen, kun ostin alennusmyynnistä hyydykevuoan. Inspiraatiota tosin sain kesän portugalilaisista leivontalehdistä, joissa näitä hyydykkeitä oli jos jonkinmoisia. Tämäkin resepti on täysin sokeriton. Sitä ei tosin huomaa, sillä marjat ovat niin makeita ja pienikin nokare mascarponea tekee mausta superkermaisen. Hiukan jännitti kumota hyydykettä ja olin varma, etten saisi sitä ehjänä ulos. Vuoka on kuitenkin mitä ilmeisimmin hyvälaatuinen, sillä kumoamisessa ei ollut mitään ongelmia ja pinta pysyi nättinä tarjoilulautasellakin.

6 liivatelehteä
1 prk maitorahkaa (laitoin Valion pehmeän täyteläistä)
3 dl kermaa
1/2 tl vanilja-aromia
n. 50 g mascarpone-juustoa
n. 8-10 pakastemansikkaa
n. 1 1/2 dl mustikoita

koristeluun marjoja

Laita liivatelehdet kylmään veteen likoamaan. Kuumenna mansikoita kattilassa liedellä pienellä lämmöllä, kunnes ne ovat hilloutuneet. Sulata pehmenneet liivatelehdet mansikkasoseeseen ja anna seoksen jäähtyä. Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää vanilja, rahka sekä mascarpone-juusto. Sekoita lopuksi rahka-kermaseokseen mansikkasose sekä mustikat nuolijalla käännellen. Kaada seos hyydykevuokaan ja anna hyytyä kylmässä ainakin vuorokauden yli. Hyydykkeen voi myös pakastaa. Ennen tarjoilua kasta vuoka kuumaan veteen n. minuutin ajaksi ja kumoa. Omasta teflon-vuoasta hyydyke tuli ulos tosi siististi ilman ongelmia. Koristele marjoilla ja nauti!

Porkkanasämpylät kurpitsansiemenillä

Sunnuntaina oli viikonlopun herkuttelun jälkeen keittopäivä. Koska jääkaapissani on aina pala hiivaa ja kaikenlaisia jauhojakin on tullut keräiltyä, pyöräytin keiton kaveriksi nämä porkkanasämpylät. Ohje on Leivotaan-lehdestä (4/2013) ja alunperin kurpitsansiemenien tilalla lehden reseptissä on käytetty auringonkukansiemeniä. Itse tykkään kuitenkin enemmän kurpitsansiemenistä, joten käytin niitä.

Tämä sämpylätaikina on porkkanaraasteen ansiosta tosi tahmaista. Sämpylöiden pyörittelyyn kannattaakin varata avuksi jonkin verran jauhoja, jotta saa siistejä pullia. Tosi usein käy niin, että mitä tahmaisempi ja kosteampi leipätaikina, sen mehevämpi lopputulos. Näin kävi nytkin, eli kannattaa ehdottomasti kokeilla!

16-18 kpl

25 g hiivaa
5 dl haaleaa vettä
3/4 rkl suolaa
2 rkl öljyä
1 rkl hunajaa
2 dl porkkanaraastetta
1 1/2 dl kurpitsansiemeniä
9 dl vehnäjauhoja
3-6 dl sämpyläjauhoja

Murenna hiiva kulhoon. Kaada haalea, n. 37-asteinen vesi hiivan päälle ja liuota hiiva veteen. Lisää suola, öljy ja hunaja. Lisää porkkanaraaste ja siemenet. Lisää jauhot ja vaivaa tasaiseksi taikinaksi. Taikina jää aika tahmaiseksi. Kohota liinan alla n. 1 tunnin ajan. Kippaa taikina leivinpöydälle ja tee taikinasta suurpiirteinen pötkö. Jaa taikinapötkö 16-18 osaan. Pyörittele pallot sämpylöiksi ja siirrä pellille. Anna sämpylöiden kohota vielä pellillä n. 40 minuuttia. Sivele sämpylät vedellä ja paista 200 asteessa uunin keskitasolla n. 15 minuuttia.