Hapanjuurileipää olen tehnyt jo pitkään, mutta aika usein suurehkolla juurimäärällä. Viime aikoina netissä ja kaikkialla on pyörinyt respectus panis -niminen metodi leipoa juurileipää, jossa taikinaan käytetään ihan pikkuisen juurta ja sen jälkeen taikina saa valmistua kuin itsestään useamman vuorokauden. Kokeilin ekaa kertaa tätä menetelmää reilu kuukausi sitten ja täytyy myöntää, että hurahdin ihan täysin!
Kun juurta on vähemmän, maku ei ole niin "hapan", ja se taas sopii oikein hyvin omaan makuuni. Lisäksi taikinan työstö ei voisi olla helpompaa, kun ensimmäisten taitteluiden jälkeen se vaan jätetään kulhoon tekeytymään. Ja kaiken lisäksi, lopputuloksessa eli valmiissa leivässä on ihanat reiät ja tosi kuohkea sisus! Ainoa miinuspuoli tässä leivässä on se, että pussissa tämä vähäjuurinen leipä tuntuu vanhentuvan nopeammin..! En tiedä, onko se oikeasti niin, mutta isommalla juurimäärällä tehty leipä tuntuu säilyvän kyllä pidempään. Tällä metodilla piti sitten viime viikolla kokeilla myös pizzapohjaa ja heittämällä tuli paras pohja ikinä! Siitä oma postaus myöhemmin. Mutta nyt, jos juurileivonta kiinnostelee, etkä ole vielä uskaltanut lähteä kokeilemaan aiemmin, tällä metodilla kannattaa lähteä rohkeasti harjoittelemaan!
2 g virkeää hapanjuurta
340 g vettä
350 g Cuoco-vehnäjauhoja
150 g puolikarkeita vehnäjauhoja
8 g suolaa
1) Sekoita kaikki taikinan ainekset iltapäivällä kulhossa. Itse halusin seuraavana päivänä aamulla tuoretta leipää, joten aloitin tämän klo 16:30.
2) Klo 17 Venytä ja taittele taikinaa ja jätä rauhaan kahdeksi tunniksi.
3) Klo 19 Venytä ja taittele taikinaa toisen kerran ja jätä taikina rauhaan 12-16 tunniksi.
4) Klo 7 Kippaa taikina kevyesti jauhotetulle alustalle ja tee esimuotoilu. Jätä odottamaan pöydälle puoleksi tunniksi.
 |
| Esimuotoiltu taikina |
5) Klo 7:30 Muotoile taikina ja laita jauhotettuun kohotuskoriin. Anna kohota 45-60 minuuttia. Itse laitoin korin jääkaappiin.
6) N. klo 8:30 paista leipä ja malta antaa sen jäähtyä ennen leikkaamista (ei onnistunut täällä) ja nauti!
