keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Bolo de cenoura (Porkkanakakku)



Tämän reseptin sain Portugalista. Ohje on hyvin samantyyppinen, kuin vanhan tutun porkkanakakkuni, eli margariinin sijaan käytetään öljyä. Tähän versioon tulee myös sitruunaa. Perinteiset portugalilaiset kakut ovat usein pelkistettyjä ja vailla kuorrutusta. Minäkin ensin yritin syödä tätä sellaisenaan, mutta tein sitten kuitenkin kaveriksi vielä pienen tuorejuustokuorrutteen. Kermavaahto oli toinen vaihtoehto :)

Kakun koostumuksesta tuli todella ilmava ja kuohkea. Se kohosi nätisti ja oli sisukseltaan mehevä. Mietin, että tätä kakkua voisin käyttää "naked cake" -tyyppisen kakun pohjana, kun sellaista vaan ehdin tässä kokeilemaan.. Paistoajaksi reseptissä oli ilmoitettu 60 minuuttia. Itse vähensin sen 40:een, mutta siitäkin voisi seuraavalla kerralla vielä nipistää kymmenisen minuuttia pois. Näin sisus jäisi vielä enemmän tahmeaksi. Nyt ainoastaan pohja oli hieman muuta kakkua kosteampi.




2 kkp porkkanaraastetta
6 munaa
2 kkp sokeria
1 sitruunan kuori
½ kkp öljyä
2 kkp jauhoja
1 tl kanelia
2 tl leivinjauhetta

Raasta porkkanat raasteeksi. Erottele valkuaiset ja keltuaiset. Sekoita kuivat aineet (jauhot, kaneli ja leivinjauhe) keskenään. Vaahdota kulhossa valkuaiset vaahdoksi ja jätä odottamaan.

Vaahdota keltuaiset ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi. Lisää vaahtoon sitruunankuori ja öljy. Lisää sitten kuivat aineet ja lopuksi valkuaisvaahto varovasti käännelleen sekaan. Kaada taikina leivinpaperilla vuorattuun irtopohjavuokaan ja paista 180 asteessa uunista riippuen n. 40-60 minuuttia. Voit kokeilla tikulla kypsyyttä. Omassa tehokkaassa uunissani 40 minuuttia oli aivan riittävä aika.




Anna kakun jäähtyä ja siirrä se tarjoiluastiaan. Sihtaa päälle tomusokeria. Portugalissa kakku syödään sellaisenaan, mutta tämä sokerihiiri valmisti kylkeen vielä tuorejuustokuorrutteen:

Tuorejuustokuorrute:

200 g Philadelphia-tuorejuustoa
50 g huoneenlämpöistä voita
1 tl vaniljasokeria
1 dl tomusokeria

Sekoita ainekset keskenään sekaisin ja tarjoile kakun kanssa.



tiistai 27. tammikuuta 2015

Kylmäkohotettu kanafantasia



"Tuplakana, paprika ja ananas." Vakiotilaukseni pizzeriassa. Tosin tuplakanan kanssa pitää olla varovainen, ettei vain muutu matkan varrella vahingossa tonnikalaksi. Onneksi vain kerran on joutunut palauttamaan ruuan takaisin keittiöön.

Leivotaan-lehden vuoden ensimmäisessä numerossa (1/2015) oli kylmäkohotetun pizzataikinan resepti. Koska hyviä kokemuksia on jo lukuisia kylmäkohotetuista leivistä, päätin kokeilla tekniikkaa myös pizzan kanssa. Ja hyvin toimii! Tällä ohjeella saa lehden mukaan neljä pikkupizzaa. Itse tein kaksi keskikokoista, 1 pizza/pelti.




4 pikkupizzaa tai 2 keskikokoista pizzaa

Taikina:

25 g hiivaa
2½ dl kylmää vettä
1 tl suolaa
2 tl oliiviöljyä
5-5½ dl vehnäjauhoja

Murusta hiiva kulhoon ja lisää vesi. Sekoita, kunnes hiiva on liuennut. Lisää suola ja öljy sekä jauhot. Sekoita tahmeaksi taikinaksi. Peitä kulho kelmulla ja nosta jääkaappiin. Anna kohota kylmässä yön yli.

Täyte:

600 g kanan rintafileitä (käytin hunajamarinoituja)
1 sipuli
1 paprika
1 tlk säilykeananasta
1 pieni tölkki tomaattipyrettä
juustoraastetta
suolaa
pippuria
oreganoa
oliiviöljyä
rucolaa
(valkosipulia)

Paista kanan rintafileet uunissa 200 asteessa n. 20 minuuttia. Kuori ja leikkaa sipuli veneiksi. Paloittele paprika.

Laita pelti uuniin ja kuumenna uuni 250 asteeseen.

Kauli pizzataikinasta leivinpaperin päällä yksi keskikokoinen ympyrä. Levitä tomaattipyre ja ripottele sen päälle sipuliveneitä. Paloittele kanan rintafileet ja ripottele puolet paloista toiselle pizzalle. Lisää paprika- ja ananaspalaset ja lopuksi juustoraaste (sekä halutessasi valkosipuli). Ota kuuma pelti uunista ja vedä pizza pellille. Pudota uunin lämpötila 225 asteeseen ja paista pizzaa uunissa n. 10-15 minuuttia. Tee sama toiselle pizzalle.

Siirrä valmis pizza lautaselle. Ripottele sen päälle suolaa, pippuria, rucolaa sekä päälle vielä hieman oliiviöljyä.



perjantai 23. tammikuuta 2015

Runebergin tortut



Taas on vuosittaisen kausimaun aika. Kevään vakioleivonnaisista ensimmäisenä vuoron saavat Runebergin tortut, jotka tänä vuonna tein ihan perinteisesti yksittäisiksi tortuiksi. Resepti on tosin mukaelma viimevuotisesta Runbergin kakusta. Kerrottakoon kuitenkin, että viime perjantaina kokeilin yhtä uutta reseptiä, mutta maku ja koostumus olivat niin laimeita, että vanhassa todellakin vara parempi. Tuo pelkkää mantelijauhetta ja korppujauhoja sisältänyt resepti lensi kaaressa roskiin. Minun mielestäni Runebergin tortussa pitää olla rouheinen koostumus ja riittävästi makua!




12 kpl

125 g voita
1½ dl intiaanisokeria
2 munaa
1½ dl murskattuja piparkakkuja (85 g)
½ dl mantelijauhetta (20 g)
½ dl mantelirouhetta (20 g)
3/4 dl vehnäjuahoja
1/4 dl korppujauhoja
½ rkl kardemummaa
3/4 tl leivinjauhetta
½ dl maitoa

Kostutus:

3/4 dl punssia
3/4 dl vettä
2 rkl sokeria

tomusokeria ja vettä kuorrutteeseen
vadelmahilloa

Vaahdota voi ja sokeri. Lisää munat vatkaten. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää voi-sokeri-munavaahtoon. Lorauta vielä lopuksi tilkka maitoa taikinaan ja sekoita tasaiseksi. Jaa taikina muffinssivuokiin. Paista 200 astessa n. 16-20 minuuttia. Anna jäähtyä.

Mittaa kattilaan punssi, vesi ja sokeri. Kiehauta liemi ja kostuta Runebergin tortut siten, että jokaiseen torttuun tulee n. 3 rkl lientä. Anna maustua muutama tunti (jos jaksat odottaa) ja sekoita tomusokerista ja vedestä kuorrute, jonka pursotat torttujen päälle. Lisää vadelmahillonokare ja tarjoile. (Toim. huom. Ekströmsin pullossa oleva vadelmahillo sopii tähän tarkoitukseen loistavasti! Ei tarvitse turhaan puristaa lusikkaa ja yrittää saada päälle kaunis hillokeko, sillä pullosta pursotettaessa koristelu käy kuin itsestään!)



tiistai 20. tammikuuta 2015

Minipavlovat



Tänään sain vieraakseni lapsuudenystävän, jonka ruokavalioon eivät turhat viljat kuulu. Piti siis hetki miettiä, mitä herkkuja voisin valmistaa näillä kriteereillä. Olin jo jonkin aikaa halunnut kokeilla jossain ohimennen näkemiäni minipavlovia ja niihin sopiva resepti löytyikin liemessä-blogista.

Tein marenkeja ihka ensimmäistä kertaa elämässäni ja mielessä kummitteli vain kerran ravintolassa jälkiruuaksi tilaamani kuiva marenkipallo. Tuon pettymyksen jälkeen en voinut kuin ihmetellä, mistä nämä leivonnaiset ovat herkullisen maineensa oikein ansainneet. Tämä resepti kuitenkin yllätti. Ja positiivisesti! Kuori oli rapea ja sisus oli jäänyt sopivan vaahtokarkkimaisen tahmeaksi. Kermavaahto ja tuoreet marjat kruunasivat makuelämyksen! Tästä reseptistä voisi tehdä ensi kesänä vaikka sopivia, pienempiä muutaman haukun sormisyötäviä.




6 minipavlovaa

Pohjat:

4 valkuaista
2½ dl sokeria
2 tl maissitärkkelystä
1 tl viinietikkaa

kermavaahtoa
marjoja

Vatkaa valkuaiset kevyeksi vaahdoksi. Lisää puolet sokerista ja jatka vatkaamista. Sekoita sitten joukkoon loput sokerit ja maissijauho. Jatka vatkaamista, kunnes vaahto on kiiltävää ja jämäkkää, noin 5 minuuttia. Lisää viinietikka ja vatkaa vielä vähän aikaa. Pursota leivinpaperin päälle haluamasi kokoisia marenkeja, itse tein n. 10 cm halkaisijalla. Jätä keskelle syvennys kermavaahtoa varten. Paista 125 asteessa 1 tunti ja 15 minuuttia. Sammuta sen jälkeen uuni ja anna pavlovien jäähtyä uunissa noin tunnin ajan. Vatkaa kerma vaahdoksi ja annostele se sopiviksi keoiksi pavlovien syvennykseen. Koristele marjoilla ja nauti!



lauantai 10. tammikuuta 2015

Mustikkamoussekakku browniepohjalla



Lauantaina oli poikkeuksellisesti työpäivä ja hoidin tällä kakulla vuoden ensimmäisen pullavuoroni. Olin haaveillut tästä Leivotaan-lehden (5/2014) kakusta siitä lähtien, kun lehti syksyllä ilmestyi. Lopputulos oli kyllä maukas, mutta moussen koostumus oli liian pehmeä, joten tein reseptiin hieman muutoksia. Alla siis mieleisekseni korjattu versio.


Pohja:

120 g tummaa suklaata
100 g voita
2½ dl sokeria
1½ rkl vaniljasokeria
1 maustemitta suolaa
2 munaa
1½ dl vehnäjauhoja

Mustikkamousse:

6 liivatelehteä
tilkka vettä tai mustikkamehua
250 g mustikoita (käytin puolet metsämustikoita ja puolet pensasmustikoita)
3 keltuaista
1 dl tomusokeria
2 dl kermaviiliä
3 dl vispikermaa

Koristeluun tuoreita mustikoita





Säädä uuni 175 asteeseen. Sulata kattilassa suklaa ja voi. Siirrä sivuun ja sekoita mukaan sokeri, vaniljasokeri ja suola. Sekoita munat mukaan yksitellen ja kääntele lopuksi joukkoon jauhot. Vuoraa irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla ja kaada taikina vuokaan. Paista n. 20-25 minuuttia. Pohjan pitää jäädä tahmeaksi, joten älä paista liian kauan. Anna valmiin pohjan jäähtyä.

Liota liivatteita kylmässä vedessä. Soseuta mustikat ja puristele niistä siivilässä ylimääräinen neste pois. Vaahdota keltuaiset ja tomusokeri ilmavaksi. Sekoita mustikkasose ja kermaviili munavaahtoon. Sulata liivatteet veteen tai mustikkamehuun ja anna hetken jäähtyä. Vatkaa kerma puolikovaksi vaahdoksi. Lisää munavaahtoon liivateseos ja kermavaahto varovasti käännellen. Kaada mousse vuokaan ja anna hyytyä jääkaapissa n. 5 tuntia tai yön yli. Koristele mustikoilla.







tiistai 6. tammikuuta 2015

Tarte de chocolate com café (Kahvinmakuinen suklaatorttu)



Hyvää uutta vuotta! JRI:n ensimmäinen vuosi huipentui makumatkalle Portugaliin sekä eteläiseen Ranskaan, siinä syy siis loppuvuoden hiljaiselolle. Noilta matkoilta tarttui mukaan luonnollisesti taivaallisia makuelämyksiä, paljon hyviä ideoita ja rutkasti inspiraatiota tämän vuoden leipomuksille!

Vuoden 2015 ensimmäinen postaus on uudesta reseptikirjastani Um ano de chocolate (Odete Estêvão), jonka sain Joulupukilta :) Nimensä mukaisesti kirjasta löytyy uusi suklaaresepti vuoden jokaiselle päivälle. Tähän voimakkaasti kahvin makuiseen suklaatorttuun keitettiin täytteeksi suklaakiisselinomainen seos, johon kuitenkin vielä lisättiin liivatettakin. Tekovaiheessa en ollut aivan varma, mitä lopputuloksesta tulee. Mutta näilläkin, suomalaiselle erikoisemmilla tekniikoilla, syntyi lopulta varsin oivallinen suklaatorttu. Kermavaahto antaa voimakkaille mauille mukavan pehmennyksen ja kakku säilyy hyvin kylmässä, tietysti jos vaan malttaa olla syömättä. Kahvin makua voi myös itse säädellä valitsemalla pehmeämmän tai voimakkaamman kahvilaadun sekä tietysti määrillä, kuinka paljon sitä mukaan laittaa.




Pohja:

125 g keksejä
65 g voita
(halutessa 7 g kaakaojauhetta)

Täyte:

1 keltuainen
½ dl sokeria
3 dl maitoa
7 g maissijauhoja (Huom! Ei siis Maizenaa)
1½ liivatelehteä
100 g 70% suklaata
75 g 55% suklaata
5 g jauhettua kahvia, esim. espresso

päälle kermavaahtoa ja suklaalastuja




Murskaa pohjaa varten keksit ja sulata voi. Sekoita taikinaksi (johon lisäät halutessasi kaakaojauheen) ja painele irtopohjavuoan pohjalle ja reunoille. Reunasta ei tule kovin korkeaa, noin 1-1½ cm. Laita pohja jääkaappiin puoleksi tunniksi odottamaan.

Sekoita kulhossa keltuainen, sokeri, maissijauho sekä 3 rkl koko maitomäärästä. Jätä odottamaan.

Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen.

Kaada loppumaito kattilaan ja lämmitä se. Paloittele lämpimään maitoon suklaat ja lisää joukkoon kahvi. Sekoittele, kunnes suklaa on sulanut. Ota kattila pois liedeltä ja lisää joukkoon alussa tehty muna-sokeri-maito-jauhoseos. Sekoita hyvin ja laita kattila takaisin liedelle. Kuumenna ensin matalalla lämmöllä ja sen jälkeen kiehumispisteeseen koko ajan sekoittaen, kunnes seos "kerran, pari pulpahtaa". Tähän sekoitteluun menee aikaa aika paljon, n. 10-15 minuuttia. Kun seos on paksuuntunut, ota kattila pois liedeltä ja sekoita vielä joukkoon liivatteet. Jätä jäähtymään n. 20 minuutiksi ja kaada sen jälkeen seos keksipohjan päälle. Anna hyytyä jääkaapissa 2-4 tuntia.

Koristele torttu ennen tarjoilua kermavaahdolla sekä suklaalastuilla.